Elämäni yhdessä taitekohdassa

Huomisesta lähtien eli 15-20 minuutin päästä olen vanhuuseläkeläinen. Eläkehakemukseni on luultavasti vielä käsittelyssä, mutta huomenna alkavalta heinäkuulta tulen jo saamaan vanhuuseläkettä. Menen ensiviikolla luovuttamaan avaimeni työpaikalleni, silloin jo entiselle.

Minut kotiutettiin tasan vuosi sitten Meilahden Kolmiosairaalan osasto 7B:ltä, jonka eristyshuoneessa olin asunut kesäkuun alusta lähtien. Sain kantasolusiirteen kahdeksantena kesäkuuta.

Ajatella, että olen tässä, taas kerran puhtaat kontrollitulokset saaneena.

No missä olen?

Olen Porissa. Monet teistä arvaavat miksi.

Kävimme päivällisellä torin laidalla olevassa Rossossa. Tässä kaupungissa on paljon läheisten ja kaukaisten sukulaisteni askelten jälkiä. Olen löytänyt Porin historiasta pari satoja vuosia sitten elänyttä ihmistä, joiden täytyy nimien perusteella olla kaukaisia sukulaisiani.

Äitini ja enoni veivät lapsina sotaleskimummoni tekemiä nukkeja ja niiden vaatteita mainitulle torille myytäviksi eteenpäin.

Juttelimme Rosson nuoren ja mukavan tarjoilijan kanssa. Hänellä on porilaiset juuret. Kerroin, että isoisäni on ollut Porin Puuvillan kuorma-auton kuljettaja. Äitini kulki pienenä koululaisena kotoa Puuvillatehtaan tiiliseinän viertä nykyisin - ehkä silloinkin - Cygnaeuksen kouluksi kutsuttuun opinahjoon.

Muistelin, kuinka kävin pikkupoikana mummolassa ollessani Porin maauimalassa, joka oli silloin uusi.

Tulimme juttukumppanini kanssa siihen tulokseen, että hänen isoisänsä ja minun enoni on täytynyt tuntea hyvin toisensa, olleet ehkä kavereita.

Sehän on Jawa!

Tuulahdus lapsuudestani 60-luvulta, tsekkiläinen Jawa juuri sellaisena kuin silloin ennen. Jotkut teistä muistavat tutun näyn Suomen kapeilta teiltä. Yksinäinen mies ajamassa Jawalla, pleksitötterö kasvoilla, nahkakypärä päässä ja pitkävartiset nahkakintaat käsissä.

Muistan miettineeni, miltä tuntuu, kun jokin pimppari sattuu vauhdissa tötterön aukon kohdalle.

Näin tämän menneiden aikojen menopelin Turun torin liepeillä tänään. Pysähdyin kuvaamaan muistoa menneistä ajoista. Lähellä nuori kaveri jutteli harmaapäisen miehen kanssa. Ilmeisesti hän oli Jawan omistaja. Vanha kaveri oli varmaan minun laillani vaikuttunut näkemästään.

Taas tuli tavaraa.

Alan viihtyä Turussa niin hyvin, että koht Herttoniemi vaipuu unholaan. Tämä pikkukaupunkimaisuus tuntuu oikein mukavalta. Syöpä tuntuu tulevan harvemmin mieleen. Aboriginaalitkin ovat paljon mainettaan mukavampia.

Maiseman vaihtaminen syövän jälkeen tuntuu toimivalta ratkaisulta.

Huraa huraa!

Nyt näyttää valoisammalta.

Tohinaa on riittänyt tällekin päivälle. Paikalla on käynyt kolmen remonttiyrityksen edustajat ja yksi parvekelasimyyjä. Maalarimmekin piipahti.

AsBestMen hoiti hommansa nopeasti ja pätevästi. Tomas Windahl ja Mika Vihervirta kävivät eilen näytteenottovierailulla. Tänään sain puhelimitse vapauttavan tiedon, että asbestia ei löytynyt, ja raporttikin tuli jo päivällä sähköpostiini.

Vielä tässä projektissa kuitenkin riittää vääntämistä. Tällainen junailu on ihan mukavaa, mutta kiirettä on liikaa.

Illalla on tapahtunut kummallista. Vaimoni väittää minun käyneen keittiössä rohmuamassa suklaata ja keksejä. Itse en muista mitään. Olenko kävellyt unissani vai muuten koomassa?

Valoa Kakolaan

Heräsin yöllä neljän tienoissa eräälle pikku käynnille. Sitten en saanut unta pitkään aikaan. Aamu teki tuloaan Suomen Turkuun.

Heijastuksia

Löydätkö Vartiovuoren Tähtitornin?

Lounastimme kantapaikassamme Tähti-baarissa.

Yksi vieruspöydän paikallist murretta puhuva kaveri haki toiselta pöydältä itselleen Turun Sanomat. Tuumasi kuitenkin kavereilleen, siinä on vain vanhoja uutisia. Kallista sytykettä, hän jatkoi.

Painetta höyrykattilassa

Tähti-baarin kesäterassi.Onkohan pyörä rekvisiittaa?

Tänään tuntui, että alamme upota syvälle remonttisuon hetteikköön. Eilinen oli hyvin pitkä päivä. Tänään aamulla tuntui hankalalta aloittaa päivän työt, kun niin väsytti. Lähtöspurtti oli kuitenkin nopea, kun juniorimme soitti ja ilmoitti, että kohta tulee tavaraa. Eilen oli jo tullut ensimmäinen erä.

Siitä sitten nopeasti vaatteet päälle ja kohta parvekkeelle huikkaamaan alas oven eteen saapuneille, että tulossa ollaan. Myöhemmin tuli yksi tavaraerä lisää. Vaimoni on ahkeroinut tavaroiden etsimisen ja tilaamisen parissa.

Olin päättänyt saada eläkehakemukseni valmiiksi ja lähetetyksi tänään. Eilen olin koonnut ennen lähtöä asbestikartoittajien yhteystietoja. Tulomatkalla vaimoni näppäili numeroita kännykkään ja minä neuvottelin homman hoitamisesta ajaessani. Päädyimme AsBestMeniin ja sain sovituksi mittauksen tälle päivälle. Matka tuntui luistavan joutuisasti ja kohta näimme  jo Paimion viitan.

Mittaajan oli määrä tulla tänään yhden tienoissa. Aamuhoppu jatkui, puoli yhdeltä oli jo nälkä ja lounastarpeita niukasti kaapeissa. Eräs ystävämme tuli kaupunkiin ja ehdotti yhteistä lounasta. Tilanne ratkaistiin siten, että minä lähdin syömään läheiseen Tähti-baariin ja vaimoni lähti ystävämme kanssa pidemmälle lounaalle.

Kävin ennen Tähti-baariin menoa tutkailemassa läheisen kebab-paikan tarjontaa. Ulko-ovi oli auki. Välikön sisäovi oli kiinni. Sisään eksyi orava, joka hyppi hätääntyneenä lasipintoja vasten etsiessään ulospääsyä. Onnistui löytämään tien ulos ennen kuin sain otettuksi kuvan.

Ennen vanhaan ei muuten Suomessa ollut juurikaan kahviloita. Baareja oli, mutta ne eivät olleet sellaisia kuin sanalla nykyään tarkoitetaan. Ne olivat oikeastaan kahviloita ja taisi niissä saada ruokaakin. 60-luvun lopulta eteenpäin osa niistä alkoi tarjoilla olutta.

Olo tuntui tänään hyvin paineiselta. Vähän yhden jälkeen tuli kaksi miestä asbestitilannetta kartoittamaan. Keittiössä näytteet otettiin lieden takaa ja alta. Keittiön päällimmäistä muovimattoa ei tarvinnut mitata. Alemmasta saatiin näyte lieden alta. Onneksi hella siirtyi helposti paikaltaan näytteiden ottamisen ajaksi. Kylpyhuoneesta otettiin kaksi näytettä. Isomman makuuhuoneen lattianäyte saatiin rapsuttamalla. Joistakin asunnon seinistä otettiin pintanäytteet tai ainakin siitä puhuttiin.

Remonttiprojektimme eteneminen ratkeaa huomenna tai ylihuomenna. Jos asbestia löytyy, ei kylpyhuoneen purkua ja seinien maalausta ehkä päästä alkamaan vielä ensi viikolla. Jos oikein huonosti käy, joudumme teettämään asbestisaaneerauksen. Silloin aikatauluhaasteemme paisuisi entisestään. Toivottavasti ei poksahda.

Jos joudumme luopumaan laajasta kylpyhuoneremontista, meillä jää tällaiset muistot mittauksesta:

Sain eläkehakemukseni lähetetyksi iltapäivällä. Olo tuntui helpommalta.

Meille on kertynyt purkuroskaa säkkikaupalla. Teimme illalla ensimmäisen keikan Topinojan jätekeskukseen, joka on täkäläisen kehätien ulkopuolella. Kun ajoimme Hämeentietä itään, saimme jo pian ihastella vehmasta ja maaseutumaistaa Aurajoen ympäristöä. On hienoa ettei suistomaat ole täytetty rakennuksilla. Lähiöt on rakennettu muihin ilmansuuntiin.

Remonttiromantiikkaa

Monenmoista säätämistä remonttiin voi kuulua. Huomenna tulee asbestikartoittaja.

Makuuhuonessa on syytä olla tilaa

Mitä tässä tapahtuu?

Jokaisen kylpuhuoneen varustukseen kuuluu krokettimaila

Pieni maailma

Perustin vuonna 2012 Facebook-ryhmän "Kurkijoen Hanskit". Ryhmässä on ollut hiljaista. Sain äsken yhteydenoton eräältä sukulaiseltani, jota en tuntenut ennestään. Hän on innostunut asiasta. Pidämme nyt hänen kanssaan sivustoa yllä.

Ryhmä on nyt suljettu, mikä saattaa rohkaista osallistumaan. Laitan tämän jutun häntäpäähän tietoja omasta sukuyhteydestäni varhaisimpaan Hanskien linjassa tiedossa olevaan suvun edustajaan. Jos huomaat tiedoissa jotakin kiinnostavaa, tervetuloa mukaan!

Some on omiaan tuomaan esiin mukavia kytköksiä. Huomasin, että tämä "uusi" sukulaiseni on erään naapurissamme asuvan pariskunnan naamakirjakaveri. Kävi ilmi, että rouva on sukulaiseni koulukaveri.

Pohdimme sukulaiseni kanssa sukuseuran perustamisen tarpeellisuutta. Sukuyhteyden ylläpitämiseen saattaa olla nykyään yhdistystä kevyempiä ja kätevämpiä keinoja. Verkon avulla voidaan myös saada ulkomailla asuvia sukulaisia mukaan. Kätevät alustat kuten Facebook ovat oivallisia työvälineitä sukulaisien jäljittämiseen. Tosin etsintää rajoittaa se, että kaikki eivät ole kaikissa alustoissa mukana, eikä ole järkevääkään olla.

Sukukirjakin voitaisiin tehdä vain verkkoversiona. Tosin tietosuojapykälät saattavat rajoittaa sukutaulujen esittämisen laajuutta. Verkossa on käteviä järjestelmiä sukutaulujen ylläpitämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Geni ja MyHeritage. Ainakin jollakin järjestelmistä voi myös etsiä yhteyksiä muiden tekemiin sukupuihin. Tässä on kuitenkin se ongelma, että joutuu luottamaan muiden tekemiin tutkimuksiin. Kunnon sukututkija yrittää varmistaa tietojen oikeellisuuden.

Alustoja ylläpitävät yritykset haluavat luonnollisesti tehdä voittoa. Pienimuotoinen käyttö on ilmaista, mutta rahalla saa uusia mahdollisuuksia. Maksullisuus voi olla kynnyskysymys asiasta kiinnostuneille.

Sukututkimus on harrastus, johon voi käyttää kaiken aikansa. Minulla ei ole kärsivällisyyttä laajaan tiedonlouhintaan. On kuitenkin mukavaa olla mukana puuhissa, jos kiinnostuneita löytyy.

Verkon mahdollisuudet saattavat innostaa nuoria mukaan tai sitten ei.

Jospa Facebook keksii joskus ruveta tarjoamaan työvälineitä sukupuun rakentamiseen. Voihan sinne tosin nytkin liittää ainakin lähisukuyhteystietoja..



Kurkijoella Rungonsuon kylässä asui Mathias Handsche vaimonsa Helenan (os. Tirri) kanssa. Mathias oli syntynyt vuonna 1688 ja eli 85-vuotiaaksi. Helena kuoli 68-vuotiaana vuonna 1774. Tämä ryhmä on perustettu Helenan ja Mathiaksen jälkeläisille, heidän läheisilleen ja muille tästä suvusta kiinnostuneille.
Tirri on perikarjalainen sukunimi, mutta mistä tuollainen Handsche on tupsahtanut, onkin mielenkiintoinen kysymys. Kurkijoen kirkonkirjat on aloitettu vasta vuonna 1763.
Helenalla ja Mathiaksella oli ainakin seuraavat lapset: Mathias Mathiaksenpoika (1748-1816), Zacharias Handski (vaimo Maria Knockain), Peter ja Salomon (s. 30.3.1755).
Heistä Mathias (tai Matts) Mathiaksenpoika Hanski muutti todennäköisesti v. 1772 Jaakkimaan ja asettui sinne Oinavaaran kylään. Hän avioitui vuonna 1772 Jaakkiman Huhtervun kylästä kotoisin olevan Maria Sysmäläisen (1737-1785) kanssa. Jäätyään leskeksi hän solmi toisen avioliiton todennäköisesti vuonna 1786 Brita (Britha) Kopsan kanssa. Tämä oli mahdollisesti syntynyt vuonna 1759.
Matts Hanskin ja Maria Sysmäläisen poika Anton (1780-1849) asettui Ihalanojalle, josta oli kotoisin hänen vaimonsa Justina Johanintytär Pirhonen (1777-1840). Heidät vihittiin vuonna 1808.
Antonin ja Justinan poika Matts asettui Kostamojärvelle, josta hänen vaimonsa Eufemia Tanninen (1810-1883) oli kotoisin. Heidät vihittiin vuonna vuonna 1835.
Eufemian ja Antonin lapsista Pekka (Petter, 1852-1920) Kesvalahdelta löysi vaimonsa Anna Vuohelaisen Käkisalmen maalaiskunnan Vuohensalosta. Anna on merkitty syntyneeksi Käkisalmessa vuonna 1861 ja hän kuoli Vpl. Pyhäjärvellä vuonna 1925. Anna ja Pekka vihittiin vuonna 1883 ja he asettuivat samana vuonna asumaan Jaakkimaan, josta he kuitenkin muuttivat vuonna 1899 Vpl. Pyhäjärven Salitsanrannalle.
He saivat viisi lasta, jotka olivat Ida, Oskar, Anna-Maria, Matti ja Toivo.
Anna-Maria on isäni äiti. Hän avioitui pyhäjärveläisen Martti Kukon kanssa ja heidän poikansa Onni, joka muutti sukunimensä Honkalaksi, on isäni.
Nämä tiedot ovat pääsääntöisesti isäni serkun Paula Hoikan (Matti Hanskin tytär) Lakkautettujen seurakuntien arkistossa vuonna 1971 teettämistä sukututkimuksista.

"Connecting doctors and patients"

22.6.2017

22.6.2017

Olen vielä tällä hetkellä työterveyspalvelun piirissä, mutta oikeus lakkaa ensi kuun alusta lähtien, kun jään eläkkeelle. Syöpäkontrollini jatkuvat Turussa. Minulle ei ole vielä ilmoitettu, että minulle saataisiin määrätä lääkkeitä muualla kuin Meilahdesta. Luultavasti tämä järjestely jatkuu Turussa.

Sain eilen aiheen miettiä uusia lääkäripalvelujärjestelyjä. Voi olla, että minun on syytä pidättäytyä julkisissa palveluissa, koska silloin syöpään liittyvien ja muiden vaivojen hoidot voidaan helpommin synkronoida. Jos joudun kolariin, minua tuskin viedään hematologien luokse. Heitä lienee kuitenkin konsultoitava.

Äskettäin tapahtui sellaista, mikä sai minut ajatteleman terveyspalvelujen valinnaisuutta. Eräs henkilö kaatui ja tarvitsi hoitoa. Satuimme olemaan vaimoni kanssa lähettyvillä. Tarjouduin viemään hänet hoitoa saamaan. Hän halusi mennä yksityiselle puolelle. En tilannut ambulanssia.

Soitin Pohjola Sairaalaan ja sain selville, että siellä on päivystys ja ortopedejäkin paikalla (oli alkuilta). Sitten kävikin ilmi, että potilaan tapaturmavakuutus ei olekaan käypää valuuttaa kyseisessä paikassa. Soitin Terveystaloon, kuuntelin alkulitaniat ja aloin jonottaa. Näin seinänaapurimme lähtevän pyörällä liikkeelle ja huikkasin hänet avuksi. Hän lupasi soittaa Mehiläiseen. Hän pääsi minua ennen läpi. Mehiläinen päivysti Töölössä, joten lähdin viemään potilasta sinne. Potilaalla oli kipuja. Juttelin hänelle niitä näitä. Potilas kysyi, voisinko vaihtaa hänen kännykkäänsä SIM-kortin. Kerroin etten ole hyvä sellaisissa asioissa, mutta yritetään järjestää.

Jätin potilaan autoon odottamaan ja menin ilmoittautumaan. Kerroin tilanteen ja kuulin, että vamma pitää hoitaa heti. Ortopedit olivat kuitenkin jo lähteneet siltä päivältä.  Pohdimme asiaa. Töölön tapaturma-asema ja Haartmanin kadun päivystys olivat kivenheiton päässä.

Palasin potilaan luo ja soitin Terveystaloon. Lähdin jonottaessani ajamaan kohti yhtiön Kampin toimipistettä. Lääkäriaika luvattiin vartin päähän. Kerrottiin, että esteetön kulku on Jaakonkadun puolelta. Kun pääsin kyseisen kadun päähän, näin että siitä olikin kulku parkkihalliin ja kummallakin puolella jalkakäytävä. En huomannut parkkihallin oven yllä mitään Terveystaloon viittaavaa. Miten saisin potilaan ovelle, jolle oli vielä matkaa?

Ajoin jalkakäytävää. Vastaantulijat väistivät. Jätin auton ulko-oven eteen ja menin ilmoittautumaan. Äsken luvattua aikaa vartin päähän ei löytynyt. Kysyin, voisiko joku tulla hakemaan potilaan pyörätuolilla tai paareilla. Se ei käynyt, mutta minulle neuvottiin, mistä saan pyörätuolin. Kävi ilmi, että Terveystalossakaan ei ollut ortopedejä paikalla, mutta potilas kuitenkin hoidettaisiin tapaturmaosastolla. Hain potilaan.

Aika saatiin runsaan tunnin päähän. Jäimme odottamaan. Potilas ei ollut voinut olla yhteydessä läheisiinsä, koska SIM-korttia ei ollut vaihdettu. Kysyin muilta odottajilta, voisiko joku auttaa. Yksi punapuseroinen nuori mies lupasi kokeilla. Hän istui viereeni ja ryhtyi toimiin ammattimaisin ottein. Huomasin, että hänen selässään oli teksti: Verkkokauppa.com. Kaveri hoiti homman.

Vaikka lääkäriä piti odottaa, potilasta alettiin jo hoitaa. Yksi sairaanhoitaja kysyi vakuutustilannetta. Potilas varmaan ajatteli, että nuo asiat hoidetaan myöhemmin.

Kännykkä ei löytänyt verkkoa. Punapuseroista ei näkynyt. Näin hänet myöhemmin kassajonossa. Hän tuli ystävällisesti taas auttamaan. Hän tarkisti, että kortti oli oikein, mutta yhteyttä ei syntynyt. Hän totesi, että operaattori on ilmeisesti laittanut sopimuksen alkamaan vasta seuraavana päivänä.

Potilas tutkittiin ja hän sai lähetteen eteenpäin julkiselle puolelle. Ambulanssi veisi. Potilas keskusteli kännykälläni parin sukulaisen kanssa.

Kun saavuin autolle, näin ambulanssin hakevan hakevan sopivaa pysähtymispaikkaa. Kävin sanomassa, että siirrän auton edestä pois. Palasin kotiin.

Muistan kuinka loukkasin nilkkani laskettelureissulla kauan sitten. Päädyin Jorviin hoitoon. Pari nuorta lääkäriä - ehkä kandeja - tutki jalkaani. He pohtivat, pitäisikö leikata vai ei. Aloin huolestua, tulisiko jalkani kuntoon. Sain puhelimitse selvitetyksi, että voisin hoidattaa jalkani yksityisellä puolella vakuutusyhtiön kustannuksella. Jätin Jorvin ja päädyin Mehiläiseen Töölöön, samaan paikkaan kuin potilaani äskettäin. Hyvin kokenut ortopedi laittoi nilkkani kuntoon ja se on toiminut hyvin kaikki nämä vuosikymmenet. Olisi se ehkä Jorvissakin saatu hyvään kuntoon.

Taidan kysyä hematologian poliklinikalta, kannattaisiko minun hankkia hyvä tapaturmavakuutus vai olisiko minun syöpähistoriani vuoksi parasta tukeutua julkisiin palveluihin.

En voi sille mitään, että sisälläni oleva pieni demokraatti hieman kiusaantuu, kun vakuutusta kysytään hoitoon pyrittäessä.

En tiedä hoitoseteleistä juuri mitään. Minua askarruttaa, miten tuleva sote-järjestelmä tulee toimimaan. Onko minun akuutissa tilanteessa selvitettävä, mitä hoito missäkin maksaisi ja kuinka suuren osan mahdollinen palveluseteli kattaisi? Jos olen aikaisemmin valinnut tietyn sote-keskuksen, viedäänkö minut automaattisesti sinne, jos jotakin sattuu? Järjestetäänkö ensiapu riippumattomaksi sote-valinnoista? Näitä varmasti soten suunnittelijat pohtivat.

Toivotaan että sote-uudistus lisää yksityisen ja julkisen puolen koordinaatiota ja integraatiota. Miltä kuulostaisi slogan "Connecting doctors and patients"?

Tässä tuoreessa tapauksessa hoitopaikoista oli suorastaan runsaudenpulaa, koska oltiin Helsingissä. Miten asiat hoituvat ja tulevat hoitumaan maaseudulla?

Kai sote-uudistuksessa voi käydä hyvinkin.

Hyvää juhannusyötä kaikille!

Onko tämä yö vuoden lyhyin?

Kävimme Kaivarissa juhannuskokolla.

Nautitaan sydänkesästä!

Myrkkyjä pitää karttaa

Eräässä jälkipolvemme haarassa ollaan meitä paremmin perillä asbestialtistuksen vaaroista. Riskit voivat olla toteutuessaan hyvinkin kohtalokkaita. Vaivat voivat nousta esiin vasta aikojen takaa. Hyvä että asia nousi esiin.

Nyt pitää mennä terveys edellä. Nykyään tunnutaan muuten usein mentävän ärsyttävästi milloin mikin asia edellä.

Kenenkään terveyttä ei pidä vaarantaa tällaisen remontin vuoksi. Aikataulun suhteen tulee varmaankin ongelmia, kun näin remonttikysynnän kukoistusaikaan joutuu kokoamaan tällaista palapeliä. Pitää ahkerasti yrittää junailla. Aina voi löytyä hyviä ratkaisuja.

Kartoitus on syytä tehdä mieluummin liian hyvin kuin hutaisemalla. Jos asbestia löytyy, voi seurata pienempiä tai isompia mutkia matkaan. Perusasiat pitää kuitenkin panna kerralla kuntoon.

Nyt meidän pitää kehitellä varasuunnitelmia, jotta voimme varmistaa vanhan asuntomme vapautumisen sovittuun määräaikaan mennessä.

Asiat järjestyvät tavalla tai toisella. Kyllä tämä tästä.


Illan kynnyksellä tapahtui jotakin odottamatonta. Minulle tuli tilaisuus kokea välillisesti, miten terveydenhuolto toimii yksityisten palvelujen varassa, kun asioidaan yksityishenkilönä. Kokemus panee miettimään soteuudistuksen riskejä. Palaan asiaan.

Ystävät apuna

Vaimoni läppärillä saa yhteyden nettiin hänen kännykkänsä avulla. Teen pienen iltapäivityken.

Tänään on ollut hieno päivä. Meillä on ollut useita ystäviämme talkoissa tänään Turun asunnossamme. Saimme yhdessä revityksi valtavasti tapettia yhdessä päivässä. Meidän ei tarvitse edes nukkua leiriolosuhteissa, koska - uskokaa tai älkää - meille tuotiin tänne parisänky lainaksi.

Ystävät eivät ole sitä varten, että heitä käytetään hyödyksi. Ystävät voivat kuitenkin tulla hyvästä sydämestään avuksi, jos joutuu hankaluuksiin. Tänään on niin käynyt. On tosin käynyt jo aikaisemminkin tällä työmaalla.

Lämpimät kiitokset teille kaikille!

Kävin tänään kävellen ostamassa tarvikkeita. Torille pääsee kodistamme, kun astelee yhden korttelin etelään ja sitten neljä itään. Taitaa onnistua jopa alle varttitunnissa. Mukavaa, kun voi kävellen hoidella asioita.

Nyt on tilanne sellainen, että tarvitsemme kylpyhuoneen remontoijaa. Voisitko suositella jotakuta?

Remonttiretkelle

Lähdemme vaimon kanssa survival-leirille Turkuun. Nuorimpaisemme hommaa meille tilapäispedit ja vähän muutakin kalustoa. Viemme täältä kaikenlaista tilapäisasumista avittavaa. Ensi yö on ensimmäisemme uudessa kodissa. Taidamme saada nauttia uudisraivaajatunnelmasta. Tämä on extreme-elämää varttuneille.

Minäkin aion repiä tapetteja, vaikka tuskinpa hirveitä jaksan. Voin olla työmaapellenä, juoksupoikana ja muutoin avustavana henkilönä.

Olemme saaneet maalarin, joka voi jatkaa, kun saamme tapetit pois.

Tilasin tänään laajakaistayhteyden uuteen asuntoon. Sen saamiseen menee päivä pari. Luultavasti blogikirjoittelu jää vähiin päivänä parina. En ole toistaiseksi onnistunut kytkemään läppäriäni kännykän avulla verkkoon. Tulemme keskiviikkona takaisin kotiin.

Jos innostut tulemaan talkoisiin, kilauta minulle (044-7756 318) niin neuvon reitin ja varmistan sisäänpääsyn.

Touhulassa tapahtuu taas

Työkoneet ovat kuin dinosauruksia tai muita esihistoriallisen ajan hirviöitä, jotka ovat kokoontuneet puuhailemaan. Välillä levätään.

Rakennustyömaissa on omanlaistaan rujoa mutta viehättävää estetiikkaa.

 Pidän sunnuntain taukoa kirjoittamisesta. Maanantaina jatkan taas.