Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Faktaa vai fiktiota?

Muistaakseni tunnettu kuvataiteilija Gustave Courbet on sanonut, ettei taiteilijan pidä kuvata muuta kuin omaa aikaansa. Hän edustikin realismia. Minusta tuo näkökulma on hyvä.

Lähes kaikki tunnettuja tapahtumia kuvaavat maalaukset ovat fiktiota. Eräs kuuluisa maalaus esittää kenraali Washingtonia ylittämässä joukkoineen Delawarejokea. Päähenkilö seisoo päättäväisen näköisenä veneessä. Tuskin kukaan väittää teosta totuudenmukaiseksi. Maalauksella on jokin sanoma, jonka tekijä haluaa viestittää.

Mielikuvamme historiallisista tapahtumista perustuu suuressa määrin sepitettyihin maalauksiin. Joitakin taistelumaalauksia on tehty paikan päällä, mutta tunnetuimmat perustuvat luultavasti tekijän mielikuvitukseen.

Romaanit ovat myös mielikuvituksen tuotteita. Tolstoi kirjoitti Sodan ja rauhan yli puolen vuosisadan jälkeen kuvatuista tapahtumista. Romaanissa tosi ja taru sekoittuvat. Taiteilijalla on taiteilijan vapaus. Fiktiolla on sijansa maailmassa.

Olen lukenut Marja-Liisa Vartion romaania Kaikki naiset näkevät unia. Kirja on julkaistu vuonna 1960, jolloin olin kuusivuotias. Vartio on selvästi sijoittanut tapahtumat omaan aikaansa. Romaani kuvaa aikaa, josta minä olen kotoisin. Lukemani nide on peräisin teoksen julkaisuvuodelta. Siinä puhutaan muun muassa plastikkoneesta. Muistan kuinka lapsuudessani muovia kutsuttiin plastiikaksi.

Vaikka teos on fiktiota, se kertoo minulle ajasta, jonka tunnen olleen olemassa. Puhe- ja ajattelutavat kuvastavat aikaansa. On virkistävää kuulla puhetta kaukaa menneestä. Jopa tuon ajan taikauskokin häivähtää tarinassa. Muistan sellaistakin olleen.

Toinen keskeneräinen lukemistoni on Sirpa Kähkösen Tankkien kesä, jonka tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1968. Kirjailija on ollut kuvattuna aikana noin nelivuotias. Kähkönen tuntee varmasti tapahtumapaikan, Kuopion, joka on hänen kotikaupunkinsa. Hän on myös varmasti tehnyt perusteellisen tutkimustyön teostansa varten.

Mielestäni Tankkien kesä ei ole yhtä aito tuulahdus kuvaamansa ajan elämästä kuin Kaikki naiset näkevät unia.

Olen lukenut useita Kähkösen sota-aikaan sijoittuvia romaaneja. Ne tuntuvat minusta luontevilta, koska en ole itsekään elänyt kyseistä aikaa. Minua kiehtoo teoksissa esiin tuleva lasten näkökulma sotaan. Asia kiinnostaa minua, koska vanhempani ovat kokeneet sodan lapsina.

Minusta on tärkeää, että fiktiota kirjoittava kirjailija varmistaa kuvatun ajan tärkeimmät faktat. Sitä en voi vaatia, että kirjailija pystyisi asettumaan täsmällisesti ajan henkeen, jos ei ole itse kokenut sitä aikuisena.

Arvostan Courbertin kantaa. Toiset romaanit ovat aidompia kuin toiset.  



lauantai 29. huhtikuuta 2017

Väsymystä vastaan taisteleminen

Asuntohanke ja työhön palaaminen tuntuvat olevan rankka yhdistelmä leukemiatoipilaalle. Kädetkin tärisevät. Tänään olen toteuttanut tekemisen ja levon vuorottelua. Olen puuhannut jotakin jonkin aikaa ja sitten levännyt. Imuroinninkin hoidin osissa.

Nyt minun pitää allokoida voimavarojani. En haluaisi keskeyttää opetusrupeamaani, johon olen palannut. Voimia pitää siten säästellä töihin. Minun on kuitenkin tiedostettava, että jos työ käy ylivoimaiseksi, on mentävä lääkärin puheille ja suostuttava siihen, mikä katsotaan viisaaksi.

Työn aloittaminen on ollut hyödyllinen kokemus, koska nyt tiedän, mitä jaksan. On syytä olettaa, että voimavarani eivät palaudu kovin nopeasti.

On olemassa väsymystä ja väsymystä. Joskus väsyttää, mutta hommansa saa hoidetuksi, kun vain tekee sen. Tämänhetkistä väsymystäni vastaan taisteleminen tuntuu turhalta.

Syöpäväsymyksen kanssa voi elää vain, jos lepää riittävästi. Näin luulen.

Ihmettelen, miksi elimistö palautuu verisyövästä näin hitaasti. Minullahan on uusi veri. Kudokseni ovat kuitenkin ennallaan. Ehkä niiden ja uuden vereni sovittautuminen toisiinsa vie aikaa. Toisaalta luulisi sellaisen ilmenevän käänteishyljintänä. Sellaisia oireita en juuri tunnista. Voisikohan käänteishyljintä ilmetä väsymyksenä?

Ehkä lepääminenkin on taistelua. Viisautta se ainakin on.


perjantai 28. huhtikuuta 2017

Uusi sightseeing-kohde?

Käytin vaimoani hammaslääkärissä tänään. Odotusaikana kävin ostamassa Temperasta lahjatarpeita eräälle nelivuotiaalle, joka juhlii synttäreitään lauantaina. Oli ehdotettu vesivärejä. Halusin ostaa laadukasta tavaraa, jotta sankari saisi parempia kokemuksia vesiväreistä kuin minä aikoinani koulussa. Ostin pienen van Gogh -setin, isohkon pensselin ja hyvin isoja irtopapereita. Toivottavasti pikkuinen innostuu.

Oli aurinkoinen päivä. Päätimme mennä asiointien jälkeen kävelylle ja päädyimme Kaivopuistoon. Emme kuitenkaan saaneet nauttia auringosta puistokierroksellamme, koska nousi merisumu meidän ja auringon väliin. Myöhemmin oli taas aurinkoista.

Tänä aamuna oli muuten Herttoniemessä niin paksu sumu, että lienenkö ikinä nähnyt. Talo, jossa asuntomme on, oli kuin pilven sisällä.

Kävellessämme puistossa kiinnitin huomioni pieneen metallilaattaan, joka oli kiinnitetty Kaivopuiston kallioseinämään. Pitihän se käydä tutkimassa. Laatan teksti kuuluu näin:

"Tässä lepää Tapio DJ Orkidea Hakasen poikamieskalsarit. 6.3.1977-4.9.2017"

Puisto-osaston työntekijöillä tuntuu olevan huumorintajua, kun eivät ole poistaneet laattaa. Tässä voisi olla kohde erilaiselle sightseeing-kiertueelle. Onkohan tuo jokin polttarijuttu.

Kaivarissa valmistauduttiin vappuun. Bajamajoja pönötti paketoituina parin peräkärryn lavalla odottamassa sijoittamista piknikkarien käyttöön. Alueelle oli tuotu myös isoja siirtoroskiksia ja jättöastioita grillihiilille.

Ajoimme Kruununhakaan syödäksemme lounasta ravintola Pianossa. Väänsin auton parkkiin Pianon oven edessä olevaan vapaaseen väliin. Kävi kuitenkin ilmi, että paikkaan saikin pysäköidä vain luvalla. Ajoimme eteenpäin. Emme keksineet muuta kuin Ympyrätalon Rosson. Söimme siellä ihan kelpo lounaan.

Päivän pieni ilo: Rosson lounaaseen kuuluu jälkiruoaksi kahvi tai tee. Kävin kysymässä, saisiko kahvin kofeiinittomana. Sai vieläpä tehtiin erikseen minua varten. Sitäpaitsi se taisi olla latte.

Kävimme paluumatkalla Alppilan Kengässä. Valitettavasti vaimoni ei löytänyt sopivia jalkineita. Kenkäyrittäjä kertoili avoimesti yrittäjän arjesta. Kuulimme, että Päivän Byrokraatti on kirjoittanut hänen vaikeuksistaan. Löysin myöhemmin jutun netistä. Kauppias kertoi, että kirjoitus oli lisännyt menekkiä hänen kaupassaan. Alppilan Kengässä näytti olevan hyvä valikoima Lloydin kenkiä. Kyseisen valmistajan kengät ovat kalliita, mutta laadukkaita. Suosittelen. Pitää muistaa, että suuntaan Alppilan Kenkään, kun uusien hankinta tulee ajankohtaiseksi,



torstai 27. huhtikuuta 2017

Olen mies menneestä

Tänään on kansallinen veteraanipäivä, jota on vietetty kolmekymmentä vuotta. Näin osan juhlatilaisuudesta. Tilaisuus näytti perinteisen juhlalliselta. Liikutuin, kun veteraanien iltahuutoa laulettiin.

Kerrottiin, että juhlat järjestettiin viimeisen kerran vanhalla konseptilla. 

Minä olen osa Suomen satavuotiasta historiaa. Olen 63-vuotias joulukuun kuudentena, jolloin tasaluku tulee täyteen. Kun synnyin, Suomi oli 36-vuotias.

Olen syntynyt kymmenkunta vuotta sodan päättymisen jälkeen. Kannan nuoren Suomen kokemuksia olemuksessani. Olen sotaorvon ja evakon poika. 

Sisällissota on minulle ollut kaukaisempi asia kuin toinen maailmansota, mutta olen ollut siitäkin tietoinen. 

Ymmärrän, että tämän päivän nuorille Suomen sotakokemukset ovat kaukaisia asioita. Heidän kuuluukin katsoa tulevaisuuteen. 

Koulussani järjestettiin ennen hyvin perinteisiä valmistujaisjuhlia keväisin. Sitten ne päätettiin muuttaa. Viime vuosina ohjelma on rakentunut kevyen musiikin varaan. Nuorille on esitetty sellaista, mitä he kuulevat muulloinkin. 

Entisaikojen juhlaperinne nousi yhteiskunnan vanhoista arvoista. Onko se hyvää kehitystä, että suomalaiset juhlat näyttävät samoilta kuin juhlat muissakin maissa? Toivon, että veteraanipäivän juhlia tullaan muuttamaan pieteetillä. 

  


keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

"Niin ei ole, vaikka siltä näyttäisi"

Kävin eilen tukikeskustelussa Meikussa. Minulle selkeni käsitys siitä, että minä en tule pitkään aikaan palautumaan ennalleni. Elimistöni on kokenut niin kovia, että sen on saatava paljon aikaa prosessoida tapahtunutta.

Minun on osattava varata aikaa lepäämiseen. On opittava uusi aktiivisuuden taso, joka on aikaisempaa selvästi alhaisempi.

Ulkoinen olemukseni hämää. Minusta saa sellaisen vaikutelman, että olen täysin parantunut ja palannut entiselleni. Niin ei ole käynyt. Minä jaksan touhuta muutaman tunnin kuten ennen syöpiäni, mutta sitten minun on hidastettava vauhtia.

Minä voin elää pitkäänkin, mutta sen todennäköisyys ei ole palannut ennalleen. Tulen kulkemaan kolmea riskiä kantaen. Nämä ovat sairauden uusiutuminen, tulehdus ja käänteishyljintä. Kaikilla voi olla vakavia seurauksia. Iäkkääksi eläminen on kuitenkin mahdollista.

Elämän palikat on aseteltava oman jaksamisen mukaisesti. Tämä on syytä muistaa myös uuden kodin valinnassa. Muuttohankkeen edistämisessäkin on edettävä voimien mukaan. Asuntovaihtoehtoja tosin  jaksan tutkia pitkäänkin.

Presidentti Kekkonen oli toimen mies. Hän teki jopa hieman kuvataidetta (UKK taiteilijana). Yhden teoksen nimeksi tuli "Niin on, jos siltä näyttää". Tuo ei sovi minun sloganikseni.






tiistai 25. huhtikuuta 2017

Suo siellä, vetelä täällä

Satasen kuukausikululla lyhentää 17.500 euron lainan viidessätoista vuodessa, jos korko on hyvin edullinen.

Jos vaihtoehto A:n hoitovastike on 150 euroa ja B:n 250 euroa kuukaudessa, A vaikuttaa huomattavasti edullisemmalta, mutta asia ei ole näin yksiselitteinen. Pieni hoitovastike voi olla huono merkki. Voi olla, että yhtiö säästää ajattelemattomasti remonttikustannuksissa ja myöhempinä vuosina se voi joutua maksamaan paljon äkillisten haavereiden vuoksi. On siten mahdollista, että A:n ostaja katuu joskus, että tuli painottaneeksi liikaa hoitovastikkeen edullista tasoa.

Vuorikiipeilijät viilaavat grammoja. Tämä tarkoitaa, että kantamusten paino minimoidaan, jotta jaksetaan kiivetä. Asunnon ostajan ei kannata viilata liikaa euroja.

Jos hoitovastike vaikuttaa korkealta, saattaa käydä ilmi, että yhtiö kerää varoja remonttirahastoon, mikä voi olla hyvinkin viisasta. Tässäkin on yksi selvitettävä näkökohta ennen kauppoja.

Nämä aprikoinnit saattavat vaikuttaa saivartelulta, mutta kun eläketuloja kohti mennään, on syytä kiinnittää huomiota jatkuvien menojen tasoon.



maanantai 24. huhtikuuta 2017

Mikä on se jokin?

Miksi jokin asunto, jossa suurin osa asioista on kohdillaaan, ei vain tunnu omalta? Varmaan alitajunta vaikuttaa tai intuitio.

"Tässä se on" -tunne ehkä johtuu siitä, että intuitiivisesti tunnemme, että eri asioista koostuva konstellaatio on tasapainossa.

Onkohan samasta asiasta kysymys, kun jokin abstrakti taideteos miellyttää? Maalauksen pinnassa ei ole kuin väriä. Ei siinä ole mitään maagista tai yliluonnollista. Vai onko sittenkin? Muotojen ja värien sommitelma tuottaa mielihyvää. Jotta elämys olisi kiinnostava, tarvitaan myös jokin pieni ristiriita, joka luo jännitettä.

Minuta tuntuu, että maallistuneessa yhteiskunnassa jotkut saattavat korvata uskonnon taiteella. Silloin saatetaan ajatella, että taiteessa on jotakin selittämätöntä, mikä on jopa tiedettä arvokkaampaa. Taiteilija voivat sanoa tutkivansa sitä tai tätä asiaa teoksissaan. Tällainen tutkimus ei minusta tunnu kovin usein onnistuneelta.  

Onko asunto silloin täydellinen, kun eri tekijät ovat harmoniassa, mutta jokin vika kuitenkin on. Voisiko korkea hoitovastike, yhtiövelka tai lievä melu olla ristiriita olla tällainen?

Onko parempi ostaa kohde, johon liittyy jokin haaste, kuin järjen miltei täydelliseksi luokittelema?

Olen tullut tietoiseksi siitä, että Aurajoen pohjoispuolella Tuomiokirkkosillasta itään on oikein viehättäviä asuinalueita. Sieltä on löytynyt jo yksi hieno kohde, mutta taitaa olla liian kallis. Pitäisikö ottaa haaste?

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Mitä on viihtyisyys?

On ehdotettu, että luetteloisimme tekijät, jotka ovat meille uudessa kodissa merkityksellisiä. Näille voisi sitten antaa painotuksia. Eri vaihtoehdot saisi asetetetuksi paremmuusjärjestykseen.

Ehkä tuolla konstilla voi jäsentää asioita, mutta en usko sen toimivuuteen. On vaikea asettaa  tunteisiin ja järkeen liittyviä asioita samalle mitta-asteikolle.

Ratkaisua ei pidä perustaa liian painotetustii esimerkiksi neliöhintaan. Netistä löytyy kohteita, joissa hyvinkin tilavan asuntokokonaisuuden lähtöhinta on nolla euroa. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että kohteesta pitää tarjota jotakin. Jonkin ison kiinteistön voisi mahdollisesti ostaa pikkurahalla, kun jollekin julkiselle tai vastaavalle rakennukselle etsitään omistajaa, joka pitäisi kohteen kunnossa ja mahdollisesti toisi vipinää paikkakunnalle. Jokin vanha koulu voisi olla idyllinen koti, mutta mitä tekisimme huikealla neliömäärällä.

Meidän olisi järkevää hankkia jokin kompakti ja hyväkuntoinen asunto kohtuulliseen hintaan läheltä palveluja. Kun tähän liitetään toive siitä, että liikenteen melu ei saisi häiritä ja että kohteen pitäisi olla sisältä ja ulkoa viihtyisä, vaihtoehdot käyvät vähiin.

Jokin asunto saattaa tuntua heti omalta, kun siihen käy tutustumassa. On hyvin vaikea määritellä, mikä tällaisen tunteen synnyttää. Miten tällaista kokemusta voisi pisteyttää?

Kuinka tärkeää on paikassa vallitseva yhteisöllisyys? Miten sellaista voi mitata?

Samassa kaupungissa olevien eri kohteiden neliöhinnat poikkeavat suuresti toisistaan. Vaikka kyse on rahasta, kalliissa asunnoissa täytyy olla jotakin universaalisti kiehtovampaa kuin halvoissa.

On pakko tunnustaa yksi perusasia. Sillä on suuri merkitys, mitä ajattelemme kodin kertovan meistä. Kaikissa autoissa on neljä pyörää ja kääntyvät etupyörät. Kaikilla niillä pääsee kätevästi paikasta toiseen. Miksi joku ostaa auton viidellä tonnilla ja toinen maksaa omastaan viisikymmentä tonnia? Jos asunnon ominaisuuksia pisteyttää, tämäkin pitää leipoa mukaan.

Kaikissa asunnoissa voi peseytyä, laittaa ruokaa ja nukkua lämpimässä. Miksi tämä ei riitä? Kysymys on hyvin syvistä ihmisyyteen liittyvistä seikoista. Eläimet eivät rakenna palatseja.

Mikä merkitys asunnon viihtyvyydessä on sillä, mitä mitä siinä tekee?

Pisteytyksen ajatteleminen tuntuukin auttavan. Pitää vain tunnustaa itselle, mitkä asiat ovat todella merkityksellisiä.


lauantai 22. huhtikuuta 2017

Seuraava siirto (7)?

Tänään otetaan rennosti. Kahden päivän vauhdikas tournee painaa meidän kummankin hartioilla. Yhden pikkuneidin synttäreillä kuitenkin käymme iltapuolella.

Kävimme katsomassa Jarrumiehenkatu viidessä olevaa tilavaa neliötä, Talo on rakennettu 90-luvulla, joten huolettomia asumisvuosia olisi tässä tarjolla. Pohja on oikein hyvä. Ympäristökin on mainio. Lähettyvillä on enimmäkseen vanhoja puutaloja. Vilkas Ratapihankatu on lähellä, mutta melu ei tuntunut häiritsevältä. Asunto on tyhjä. Asuntoon on joskus tehty outoja värivalintoja. Maalaushommiin pitäisi ryhtyä. Asunnon ongelma on siinä, että olohuoneen ja sen viereisen huoneen ikkunat antavat pohjoiseen. Pimeys voisi alkaa vaivata.

Siirryimme Pohjolan kaupunginosaan tutustumaan Juhannuskatu kuudessa olevaan neliöön. Talo on korkealla kukkulalla, joten näköalat ovat hienot ja valoa riittää. Metelikään ei vaivaa. LVIS-saneeraus on tehty. Pohjola näytti aika mukavalta alueelta. Tämä olisi järkevä valinta. Miten saisi tunteet mukaan?

Kymmenen katsotun vaihtoehdon ykkönen on rivitaloasunto Kaarinassa. Yritämme varmistaa, millaisia suunnitelmia kaupungilla on alueelle. Asunnossa ei ole valokaapeliyhteyttä, mikä on ongelma kahdelle läppäririippuvaiselle.


perjantai 21. huhtikuuta 2017

Seuraava siirto (6)?

Istumme Turun kirjaston uusissa hienoissa tiloissa Linnankadulla. Olemme käyneet kolmessa kohteessa ja odotamme näyttöä, joka on sovittu viideksi.

Kävimme puolilta päivin Eerikinkatu 25:ssä, jossa täysin remontoitu, tyhjä asunto odottaa uusia asukkaita. Perusasiat ovat kunnossa, huonejärjestys hyvä ja paikka keskeinen. Neliöstä on muokattu mainio kolmio. Makuuhuoneet ovat pihan puolella.

Seuraavaksi menimme Puistokatu kolmosessa olevaan neliöön. Asunto on oikein hyvä, mutta pintaremontti tarvitaan.

Kävimme myös Uudenmaankatu 20:ssä. Paikka on upea, vanhan Turun tuntumassa. Ikkunasta näkyy Tuomiokirkon torni. Brinkkalan talon katto näkyy. Jouluaattona saattaisi kuulla julistuksen, kun avaa ikkunan. Pintaremonttia kaipaa.

Kävimme lounaalla Tähti-Baarissa, jonka tunnelma on juuri sellainen, kun nimestä voi päätellä. Kuuluu oikeastaan Turun nähtävyyksiin.

Menemme viideksi Jarrumiehenkadulla. Sovin äsken vielä yhden näytön Juhannuskadulle Pohjolaan.

Vauhtia riittää. Minun pitäisi vielä jaksaa ajaa kotiin.


Seuraava siirto (5)?

Ajoimme aamulla Turkuun. Meille tyypillisesti emme päässeet matkaan niin ajoissa, kuin olimme ajatelleet. Tarkoituksemme oli käydä lounaalla ennen ensimmäistä etappia, mutta aikaa ei jäänyt.

Ensimmäinen näyttö oli sovittu kello yhdeksi kolmioon, joka sijaitsee Yliopistonkadulla numerossa 37. Talo on rakennettu 80-luvulla. Se on ulkoapäin eri näköinen kuin Turun keskustalle tyypilliset rakennukset. Asunto on omaleimainen ja pohja varsin hyvä. Ikkunat voisivat olla isommat. Makuuhuoneet ovat sopivasti sisäpihan puolella. Hieman ihmetytti, miksi huoneet tuntuivat matalilta.

Kävimme pikaisella lounaalla Subwayssa ja suuntasimme Maariankadulla (8) olevaan neliöön. Asunto lienee samassa talossa, jossa asui ystäviä 70-luvulla. Olemme siten käyneet rakennuksessa ennenkin. Pohja on oikein hyvä, mutta makuuhuoneet ovat Maariankadun puolella. Bussit ja muut autot kulkevat liian läheltä nukkumapaikkoja.

Seuraavan kohteen osoite on Yliopistonkatu 2. Paikka on erittäin hyvä, rauhallinen ja samalla toria lähellä, huonejärjestyskin oikein hyvä. Valitettavasti hissille ei kadulta pääse kulkematta portaita. Kun ikä lisääntyy, askel mataloituu. Putkiremontti häämöttää taivaanrannassa. Sain sellaisen vaikutelman, että hinta ei tule laskemaan meille riittävästi, kun otetaan tulevan saneerauksen kustannukset huomioon.

Matkamme jatkui Petreliuksen Tähkäpolku kahdessa olevaan neliöstä tehtyyn kolmioon. Petrelius on lähiö, mutta kohtalaisen lähellä keskustaa. Ulkoiselta olemukseltaan se on turkulaisten lähiöiden parhaasta päästä.

Välittäjä oli myöhässä, koska muuttoauto oli asettunut hänen autonsa tielle. Kävimme odottaessamme ajelulla. Olemme asuneet Ilpoisissa, mutta alueen itäinen, kukkulalla oleva, osa on jäänyt meille vieraaksi. Pyörähdimme toteamassa, että viihtyisältä näyttää. Talot on sijoitettu hyvin metsämaastoon. Ne ovat samannäköisiä kuin Petreliuksessa. Monista alueen asunnoista avautuu varmaan hienot näköalat. Maasto lienee kuitenkin liian mäkistä.

Petreliuksen asunto ei näyttänyt niin luksuskuntoiselta kuin olimme kuvien perusteella ajatelleet. Tilaratkaisu on oikein hyvä, mutta vilkkaasti liikennöity Peltolantie on liian lähellä.

Tähkäpolun vierailun jälkeen suuntasimme hotelliin. Meidän oli kuitenkin lähdettävä pian Kaarinaan, jonka Kyläkeinunkatu yhdeksässä on vapaa rivitalon päätyhuoneisto vapaana. Paikka on mainio. Olohuoneesta ja isoimmasta makuuhuoneesta on näkymä mantereen ja Kuusiston väliselle salmelle. Rannassa on venesatama. Asunnon huonejärjestyskin on hyvä. Yhtiö on rakennettu 80-luvulla. Huoneisto on hyväkuntoinen. Kunpa tietäisimme, minkälaisia remontteja tuon ikäisissä rivitaloissa voi olla edessä. Suunnitelmissa ei ole lähivuosina mitään erityisempää. Jos rauhaa haluamme, täällä sitä olisi tarjolla. Kaarinan keskustan palvelut ovat kilometrin parin päässä.

Mitä haluamme? Mitä tarvitsemme?


keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Ammatillinen koulutus murroksessa

Ammatillisessa koulutuksessa on meneillään suuri muutos. Hyvä niin. Toivottavasti lopputulos on toimiva.

Oppiminen siirtynee entistä enemmän työpaikoille. Luulen, että se on peruskoulusta tuleville nuorille hyvä ratkaisu. Luokkaympäristössä oppimista on vaikea saada niin toiminnalliseksi, että kaikki jaksaisivat keskittyä.

Minusta yhteiskunnan on syytä mukautua siihen, että nuoret kypsyvät sitä tahtia kuin kypsyvät. Työpaikalla opitaan tekemään työtä. Tarjotut tehtävät voivat olla kovin yksinkertaisia, mutta se saattaa lisätä halua opiskella myöhemmin perusteellisemmin.

Minäkin aikoinani kypsyin myöhään paneutuakseni kunnolla opintoihin. Onneksi ymmärsin tehdä kunnon loppuspurtin.

Monilla, jotka ovat nuorina kompastelleet opintiellä, perinteinenkin koulunkäynti sujuu aikuisena oikein hyvin.

Olisi hyvä, että työhön integroitu oppiminen loisi nuorelle sillan aikuisuuteen. On suuri haaste auttaa opiskelija läpi näiden vuosien siten, että hän saisi jatko-opintokelpoisuuden mahdollisimman monelle alalle. Mielestäni kokonaisuuden kannalta ei ole ongelma, jos nuoren opiskelut venyvät, kunhan ne eivät keskeydy.

Minusta yksi suuri mahdollisuus on opettaa nuoret itsenäisesti hakemaan lisätietoja työhönsä liittyvistä asioista. Näin oppiminen olisi tehokasta, koska uudet asiat liittyisivät jatkuvasti käytännön toimiin. Nykyisin tietoa on hyvin helposti saatavilla netin avulla.

On totta, että esimerkiksi kielten oppimisen järjestäminen on työpaikoilla vaikeaa.

On myös haastavaa saada ohjausresurssit riittämään. Luokkaopetuksessa voidaan toimia yhtä aikaa useiden opiskelijoiden kanssa. Työpaikoilla ohjaamisen on oltava yksilöllistä.

Jää nähtäväksi, voidaanko työmarkkinoilta löytää riittävästi työn ja oppimisen yhdistäviä paikkoja nuorille.

Minä en taida nähdä ainakaan sisältä päin, mihin ammatillinen opetus päätyy.

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Seuraava siirto (4)?

Näillä näkymin tutustumme torstaina viiteen ja perjantaina ehkä neljään asuntoon Turussa. Olemme yön hotellissa keskellä kaupunkia. Meillä on näin paikka, johon voimme tarvittaessa ja ehtiessämme vetäytyä lepäämään yksityisnäyttöjen väleissä.

Yhtä lukuunottamatta kaikki kohteet ovat Turun keskustassa. Käymme Kaarinassa katsomassa rivitaloasuntoa, joka on meren tuntumassa.

Netti on todella mainio apuväline uuden kodin etsijöille. On helppo tutustua kohteisiin ja saada niistä tietoja. Asunnoista on useinmiten runsaasti laadukkaita kuvia. Joitakin voi tutkia videonkin välityksellä. Googlen karttapalvelu näyttää kohteen ympäristöineen ylhäältäpäin. Se päästää kiinnostuneen myös pällistelemään paikan katunäkymiä.

Olen pohtinut, kannattaisiko ostaa asunto sellaisesta yhtiöstä, johon on tulossa putkiremontti, mikäli hinta olisi edullinen. Nettiä penkomalla olen saanut selville, että ei kannata. Asunnot kuulemma ostetaan ennen remonttia liian kalliilla ja myydään sen jälkeen liian halvalla. Remonttia edeltävä ostohinta ei yleensä putoa niin alas, että kustannukset saisi näin kompensoiduiksi. Remontin jälkeinen myyntihinta puolestaan ei yllä kattamaan syntyneitä remonttimenoja.

Olen miettinyt, kannattaisiko meidän ostaa neliö, jonka pohja on hyvä ja joka sijaitsee unelmapaikalla Tuomiokirkon tuntumassa joen toisella puolella, kuitenkin sopivasti sivussa pahimmasta liikenteen melusta. Tähänkin kohteeseen on sovittu näyttö. Asunto on ollut pitkään myynnissä. Luultavasti se olisi jo mennyt, jos myyjät olisivat hyväksyneet putkiremonttikustannuksien verran alennetun hinnan. Kohteessa on kuitenkin edullinen hoitovastike.

Jos ihastumme asuntoon ja jos hinta laskee niin paljon, että merkittävä osa putkirahoista tulee kuitatuksi, kohdetta saattaa kannattaa harkita. Ennen ostotarjouksen tekemistä pitää kuitenkin laskea, missä ajassa loput kustannuksista tulisivat maksetuiksi tavallista edullisemmalla hoitovastikkeella.

Olemme paneutuneet tarkoin uuden kodin etsimiseen. Ajatus meille sopivan asunnon ominaisuuksista on selvästi kirkastunut.

Pidetään pää kylmänä ja sydän lämpimänä.

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Persoonallisuusmuutos

Minua ei olisi enää olemassa ilman nykyaikaista lääketiedettä . Olen saanut kaksi kertaa elämäni takaisin, mutta minulla on nyt kahden syövän uusiutumisriski ja muitakin uhkia.

Toisen kierrokselta palattuani en ole kuitenkaan sama mies, ainakaan toistaiseksi. Unohtelen asioita enkä osaa keskittyä. Ei tämä kaikki voi vanhenemisesta johtua.

Ennen olin aivan liian perusteellinen. Nyt en voi. Jaksan keskittyä vain lyhyen ajan yhteen asiaan. En viitsi lukea kirjasta montaa lukua kerrallaan. Tämä läppäröinti sopii minulle hyvin, koska voin hyppiä asiasta toiseen.

Ennen olin perusteellinen ja samalla kärsimätön. Nuo kaksi ominaisuutta ovat ristiriidassa keskenään.  Nyt haluan selvitä asioista nopeasti. Kärsimättömyys on voimistunut, mutta pitkäaikainen paneutuminen on vaikeaa.

Minusta on hauskaa olla nopealiikkeinen. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa. En voi sähköjänistellä jatkuvasti, koska minun pitää levätä riittävästi selvitäkseni tämänhetkisestä elämäntilanteesta. Parempi tällainen elämä kuin ei elämää ollenkaan.

En ole ennenkään pitänyt lomakkeiden täyttämisestä, mutta nyt kuponkeihin paneutuminen tuntuu ylivoimaiselta. Verkarannan välittäjä on lähettänyt meille esitäytetyn ostotarjouksen, mutta en ole jaksanut paneutua siihen kunnolla. Hyvä näin, koska olemme alkaneet empiä harkitsemamme kohteen ostamista.

Oman asuntomme alustava myynti tapahtui hyppelehtimällä. Laitoin esiin haalimiamme maisemakuvia someen. En kovin paljoa kirjoitellut. Kun saimme tiedusteluja, aloin ehdottaa puhelinkeskusteluja. Sillä tavoin selvisin nopeammin.

Tuntuu elämä sujuvan muuttuneena miehenäkin. Jos elinvuosia karttuu vähempää enemmän, saatan muuttua takaisin. Nyt tuntuu siltä, että haluan vastustaa moista taantumista. Olen saattanut löytää kovan koulun kautta jotakin parempaa.

Saa nähdä, miten uuden kodin hankkiminen sujuu sitten, kun kauppoja aletaan hieroa. Sopisin mieluummin asiat kasvokkain myyjän kanssa. Kun kaupat on neuvoteltu, tehdään paperit ja allekirjoitetaan. Siinä vaiheessa joudun ehkä paneutumaan pykäliin. Paperien teettäminen jollakin asiantuntijalla saattaisi olla hyvä ratkaisu.

Olen muuttunut leijonaksi. Kun tulee nälkä, on lähdettävä saalistamaan. Muulloin loikoillaan.

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Trauma

Kävin vuonna 2013 lääkärissä ihmettelemässä väsymystäni. Syytä ei löytynyt. Seuraavan vuoden puolella diagnosoitiin imusolmukesyöpä. Palasin töihin seuraavana syksynä. Vuoden päästä väsytti taas. Mietin silloin, voisiko väsymys johtua menneestä tai kenties tulevasta syövästä. Menin lääkäriin. Tapaaminen johti jatkotutkimuksiin ja löysin itseni Meilahdesta potemasta leukemiaa.

Nyt elän koeponnistusvaihetta. Työ sujuu, mutta olen hirvittävän väsynyt. On tässä toki muutakin vipinää kuin kouluhommat.

Johonkin tutkimukseen osallistuneiden potilaiden enemmistö kärsi pitkään väsymyksestä hoitojen jälkeen. On siis luonnollista, että olen väsynyt, kun olen palannut työelämään.

Olen ehkä traumatisoinut näiden kokemuksieni vuoksi tai lievemmin sanoen ehdollistunut. Viime kuussa otettu luuydinnäytteeni oli puhdas. Leukemia on kuitenkin nopea, kun alkuun pääsee. Vuoden 2015 elokuun lymfoomakontrollissa ei todettu mitään huolestuttavaa. Marraskuussa kävi niin kuin kävi.

Erään potilastoverini jäännöstauti alkoi kasvaa hurjaa vauhtia ja sitä seurasi uudet sytostaattihoidot. Hän on toipunut hyvin.

Olen nyt sisäistänyt, että asuntohankkeessamme on otettava huomioon vaimoni mahdollinen pikainen leskeys. Meidän pitää pohtia, miten hänen olisi hyvä jatkaa siinä tilanteessa.

Istutetaan kuitenkin omenapuita.

Jos tulee kolmas kutsu, lähden taas rintamalle.
 

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Seuraava siirto (3)?

Tutkimme vimmatusti Turun ja sen ympäristön asuntotarjontaa.

Reunaehtoja on paljon. Olemmehan varttunut pari. Kaksikerroksinen rivi- tai paritalo ei tule kysymykseen. Julkisen liikenteen yhteyksien pitää olla hyvät. Tärkeimpien palvelujen on syytä olla kohtuullisen lähellä.

Olen etsinyt huvikseni mitä erilaisimpia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Merimaskussa on ihastuttava hirsirakenteinen huvila, joka kävisi pysyväksi asunnoksi. Se on korkealla kalliolla ja näkymät ovat sen mukaiset.  Kohde on arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen. Näyttää kuin siinä olisi torni. Huvila on rakennettu vuonna 2001. Se on hyvin tilava. Mutta ...  rakennus on kaksikerroksinen.

Yksi hauska vaihtoehto olisi ostaa edullinen kesämökki ja sen lisäksi Turusta yksiö tai kaksio.

Turun keskustassa on useita kiinnostavia vaihtoehtoja. Olen laskeskellut, että voisimme hankkia aiemmin harkitsemiamme kalliimmankin vaihtoehdon, jos sen hoitovastike on edullinen. Jos velkaa jäisi, kuukausierän voisi mitoittaa kevyeksi.

Putkiremontti on hurja ja kallis vaihe, jos sellainen tulee eteen. Joissakin mielenkiintoisissa kohteissa sellainen on suunnitteilla tai luultavasti tulossa ajankohtaiseksi lähivuosina. Tällaisissa tapauksissa tilanne vaikuttaa myyntihintaan. Jos toteutuva hinta on riittävän edullinen, kohde voisi tulla kyseeseen. Olemme eläneet yhden putkiremontin. Ei se niin kauheata ole, kun muuttaa evakkoon pahimmaksi ajaksi.

Useisiin Turun vanhoihin taloyhtiöihin liittyy pelottava riski. Kaupungin keskustan pohjaveden pinta on laskenut. Puupaaluilla seisovat talot saattavat vajota. Paalut eivät kestä, kun maa kuivuu. Näin on käynytkin. Paalut voivat olla kalliolla, mutta niiden yläpäät voivat silti pettää. Tällaiset asiat on selvitettävä perinpohjaisesti. Paalutuksia voidaan parantaa, mutta korjaaminen luultavasti maksaa paljon.

Myös mahdollinen julkisivuremontti on otettava huomioon. Sellainenkin voi olla hyvin kallis.

Kun oikein innostumme jostakin kohteesta, on varmaan syytä tutustua myös kyseisen yhtiön taseeseen.

Jotkut kohteet ovat remontoitu siten, että joutuisimme korjaamaan jälkiä. Esimerkiksi Petreliuksen asuntoon on laitettu tapetit, jotka eivät ole meidän makuumme. Yhdessä makuuhuoneen seinä näyttää kuin se olisi verhoiltu tiilillä. Kerros voi olla ohut, mutta se vähentää silti pienen huoneen pinta-alaa.

Tämä on mielenkiintoinen opintomatka.

Menemme ensi viikolla katsomaan useita kohteita. Yksi Yliopistokadun kohde on lähes täydellinen, mutta siihen on luultavasti tulossa putkiremontti.


torstai 13. huhtikuuta 2017

Kerran kuolemme

Olen kai hieman levoton tapaus. Tällainen monen päivän pyhä jakso tuntuu pitkältä, mutta erityisesti minun kuten myös muiden, on syytä muistaa, miksi pääsiäistä vietetään. 

Minä olen päässyt vauhtiin leukemiahoitojen jälkeen ja elämä maistuu minulle. Jos en olisi saanut hoitoja, olisin jo pois täältä, toisessa olevaisuudessa. Akuutti myelooinen leukemia tappaa nopeasti, jos mitään ei tehdä. 

Tapasin tänään hematologin Meilahdessa. Minä olen luultavasti ylioptimistinen paranemiseni suhteen ja hyvä niin. Lääkäri ei maalaillut mitään, mutta minulle on tänään tullut tunne siitä, että tämä ei ole vielä ohi. 

Suuni oli hyvässä kunnossa eikä sammasta tainnut juuri näkyä. Tässä vaiheessa siellä ei liene käänteishyljintää. Testorteronitasoni oli laskenut. Siksi sain uuden Testogel-geelin määräyksen ja olen   jo aloittanut uudestaan sen käytön. Kysymys on luitteni kestämisestä. 

Kolesteronitasoni on noussut kuuteen ja puoleen. Lääkäri sanoi, että asialla on merkitystä syöpähoitojeni kannalta ja niinpä aloitan tänään statiinilääkityksen. 

Tuoreen verikokeeni tulokset olivat kohtuullisen hyvät. Kreatiniiniarvoni oli riittävän alhainen, jotta saatoin saada tänään Zometa-tiputuksen. Tämäkin hoito annettiin luitteni parhaaksi. 

Viimeisimmän minulta otetun luuydinnäytteen mukaan minulla ei ole jäännöstautia. Minua on alkanut kiinnostaa, mikä on tarkka lukemani. Olen lukenut jostakin, että terveelläkin ihmisellä voi olla jokin pieni määrä, mitä se sitten tarkoittaakaan. Hoitaja kaivoi tuloksen tietokoneelta. Se on <0,001 prosenttia. Parempaa lukemaa en varmaan voisi edes saada. 

Päiväsairaalassa viistosti minua vastapäätä nukkui liikkumattomana minulle tuntematon nainen, joka näytti tutulta. Hänkin oli tiputuksessa. Ehkä olen nähnyt häntä sairaalassa. Samoin minäkin olen nukkunut ollessani huonossa kunnossa sairauteni aikana. Olin surumielinen hänen puolestaan, vaikka en tiedä, mitä hänelle kuuluu ja kuka hän on. Toivottavasti asiat ovat hyvin. 

Etsin tänään netistä tietoa jäännöstaudista. Löysin Duodecimin artikkelin (Aikuisten akuuttien leukemioiden nykyhoito), jossa kerrotaan hätkähdyttävä tieto. Kopioin sen tähän:

Iäkkäillä on usein voimakkaan hoidon antamista haittaavia sairauksia ja reftaktorisempi leukemiatyyppi. Remissioluvut vaihtelevat 30 - 70 %:iin. Vuosina 2002 - 2009 HYKS:ssä hoidettiin 63:a yli 65-vuotiasta AML-potilasta remissioon pyrkien. Heistä 65 % saavutti remission, ja neljän vuoden kuluttua 23 % oli elossa. 

En ole aivan niin vanha kuin nuo hoitoja saaneet potilaat, mutta ikäni alkaa samalla numerolla. Neljän vuoden kuluessa kolme neljästä heistä oli poistunut keskuudestamme. 

Olen kiitollinen näistä päivistä ja siitä, että saamme yhdessä vaimoni kanssa suunnitella tulevaisuuttamme. Vain Luoja tietää, millainen siitä tulee. 

Uskominen on vaikea asia järjelleni, mutta haluan uskoa, että minut on lunastettu ja että minulle käy hyvin. 

Kirjoitan taas lauantaina. Hyvää pääsiäistä kaikille! 





keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Huomenna Meilahteen

Nyt väsyttää niin, etten jaksa kirjoittaa. Pikkuisen kuitenkin punnerran.

Menen huomenna Meilahteen kuulemaan, mikä on tämänhetkinen statukseni. Tulee luultavasti rutiininomainen vierailu paitsi, että saan Zometa-tiputuksen, jos arvoni sallivat.

Olen viime aikoina ajatellut, että jos tulee kolmas syöpäkierros, sitten tulee. Ainakin minulla on suurinpiirteinen käsitys siitä, millaista se olisi. Kai näihinkin voi tottua. Jotkut ovat selvinneet kolmestakin syövästä.

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Alitajunnan ääni?

Pidin tänään taas tunteja maahanmuuttajille. Tuntuu niin tärkeältä tehdä töitä heidän kanssaan, että taidan syttyä uudestaan näihin opettajan hommiin. Minulle valkeni tänään, kuinka tärkeätä heidän kannaltaan on suomen kielen oppiminen. Kun teoreettisia aiheita käsitellään, ymmärtäminen on erityisen vaikeaa. Tärkeää on jopa keskusteleminen sinänsä, koska siinäkin oppii kieltä.

Minun tarkoitukseni oli luennoida tänään, mutta kun käynnistin sitä ennen kurssitehtävän tekemisen, huomasin, kuinka tärkeää on antaa opiskelijoille aikaa ja auttaa heitä ymmärtämään. Opiskelijoilla oli oppikirjat käytettävissään. Pyysin etteivät he vain kopioisi tekstejä kirjasta. Heidän on hankala kirjoittaa omaa tekstiä, koska virheitä tulee. Mielestäni virheet vain osoittavat, että teksti on omaa.

Kirjoillakin on roolinsa tänä digiloikkien aikana. Tekstejä ei voi kopioida ainakin, jos niitä ei lue kunnolla.

Mieleeni tuli tänään, että voisin jatkaa jossakin Turun suunnan oppilaitoksessa sivutoimisena ja keskittyä aikuisiin maahanmuuttajaryhmiin. Tutkin tänään netistä tilannetta ja totesin, että onhan siellä sopivia oppilaitoksia.

Kun aavistelin viimeisiä leukemiahoitoja edeltäviä oppitunteja pitäessäni, kyseessä saattaisivat olla viimeiset oppituntini. Tuntui kivalta ajatella, että olisin viettänyt ne maahanmuuttajien parissa. Eivät ne olleet, mutta jos lopetan tähän kevääseen, saattavat tämänhetkiselle maahanmuuttajaryhmälle pitämäni tunnit jäädä viimeisiksi. Sama juonne toteutuisi myös siinä tapauksessa, että ideani Turun suunnalla työskentelystä toteutui.

Seuraava siirto (2)?

Nyt on ollut punninnassa kaksi kotivaihtoehtoa. Aivan Turun sydämessä on neliö, melkein nurkan takana Vanhasta Suurtorista, joka on Prinkkalan talon edessä. Prinkkalan talon parvekkeelta julistetaan joulurauha kerran vuodessa. Vastapäätä Prinkkalaa Vanhaa Suurtoria, Uudenmaankadun ja Brahenpuiston toisella puolella on Turun Tuormiokirkko. Valitettavasti myytävä asunto on kahden kovin liikennöidyn kadun risteyksessä. Koko on kompakti 82 neliötä ja putkiremontti tehty. Hoitovastike on kohtuullinen, alle kolme sataa.

Parin kilometrin päässä Suurtorilta, Petreliuksessa, on tarjolla oikein kompakti alle 90 neliöinen kolmio, jonka pohja olisi meille ihanteellinen. Petrelius on 60- ja 70-luvuilla rakennettu lähiö, joka on varsin viihtyisä ja Fölin bussi kulkee alueelle. Muistamme, kun Petrelius oli rakenteilla. Asuimme vuoden Ilpoisissa, jonne kulkeva bussireitti kulki Petreliuksen alueen vierestä.

Asunto on kuudennessa kerroksessa, joten taivastakin on helppo katsella. Hoitovastike on alle kahden ja puolen sadan. Asunnossa on kivasti yhdistetty olohuone, yksi makuuhuone ja aula. Makuuhuone olisi minulle oivallinen studio. Asunto on huomattavasti edullisempi kuin Tuomiokirkon kulmilla oleva neliö, mutta tässäkin on hankala ominaisuus.

Asunnossa on tehty luksusremontti. Asunto on erittäin hyvässä kunnossa, mutta joutuisimme todennäköisesti maksamaan turhasta. Asunto on tosin huomattavasti edullisempi kuin kirkon kulmilla oleva kolmio, mutta käytännössä joutuisimme maksamaan kylpyhuonessa olevasta spa-altaasta ja niin hienosta suihkukaapista, että uskaltaisikohan siihen mennä. Seinät on tapetoitu sellaisiksi, ettemme jaksaisi niitä katsella. Maalaushommiin joutuisimme. Kävisi juuri niin typerästi kuin asunnon myyntipuuhissa voi käydä. Omistaja tekee pintaremontin siten, että ostaja tekee sen uudestaan. Keittiövarustus olisi mieluinen, parasta mitä osaa toivoa.

Petreliuksen asunnon hinnasta tuskin voi paljoa tinkiä. Hinta on sellainen, ettei sitä kannata Petreliuksen kolmiosta maksaa. Tulisipa Petreliuksesta myyntiin vastaava asunto, jossa remontti olisi tehty vaatimattomammin ja siinäkin putkirodeo olisi ohi.

Lopuksi makaaberia huumoria. Petrelius olisi siksikin hyvä paikka, että Turun hautausmaa on lähellä.






sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Seuraava siirto (1)?

Päättäväinen ostajamme nykäisi meidät seuraavaan vaiheeseen tässä asuntohankkeessamme. Kiitos sinulle Anne, jos satut lukemaan tätä!

Näinkin voi käydä. Tuntuu kuin olisimme vasta alkuun päässeet. Niin siinä todella kävikin.

Tänään olemme vaimoni kanssa kammanneet perusteellisesti Turun ja sen ympäristön asuntotarjontaa, vähän muualtakin. Varmaan on syytä pitää sihti Varsinais-Suomessa, koska TYKS on ainoa paikka, jossa Helsingin lisäksi tehdään kantasolusiirtoja.

Liedon Verkarannassa olevan kohteen korkea hoitovastike on alkanut arveluttaa. Jos haluamme, voimme ottaa kolmisenkymmentätuhatta tasaerälainaa (annuiteetti) ja hoitaa sen pois erotuksella noin viidessätoistavuodessa, jos tämän asunnon hoitovastike on pari sataa halvempi.

Suurin osa tarjolla olevista asunnoista on tavanomaista tavaraa. On paljon oikein kelvollisia vaihtoehtoja. Olemme löytäneet myös muita erikoisuuksia kuin Verkarannan. Turun Varissuolla on peräti 162 neliötä yhdennessätoista kerroksessa ostarin vierellä olevassa tornitalossa. Ostoksille pääsisi vaikka aamutossusillaan. Velaton hinta on kummallisen edullinen, mutta hoitovastike lähentelee 900 euroa. Emme me kaksin noin monilla neliöillä mitään tee. Torniin voisi tosin ottaa alivuokralaisia ja maksaa tuotoilla vastiketta, mutta emme taida ruveta.

Neliöitä on saatavissa halvalla, kalliilla ja siltä väliltä. Meidän on päätettävä, kuinka paljon olemme valmiit maksamaan ympäristön viihtyvyydestä.

Kaunis rivari Kaarinassa hyvien palvelujen lähellä paikalla, josta meren rantaan on vain 150 metriä eikä näköesteitä ole välissa. Hinta on korkea, mutta olisi meille mahdollinen. Jos ostamme muualta saman verran neliöitä, säästämme paljon rahaa.

Lopullinen päätös on syytä tehdä monien asioiden järkevänä kompromissina, mutta pitää asunnon myös viehättää, kun siitä tulee uusi koti. Joudun täsmentämään. Valinta pitää tehdä järjen ja tunteen kompromissina.


Tällä viikolla on taas kontrollin aika. Käyn verikokeessa, tapaan hematologin ja ehkä tiputuksen.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Arpa on heitetty

Meillä on suuri käänne edessä, mutta ensin tuosta lainauksesta. Kerrotaan, että Caesar on sanonut sanat Alea iacta est, kun hän ylitti joukkoineen Rubikon-virran edetäkseen Roomaan ottamaan vallan.  Sanonta on tullut tunnetuksi tuossa latinankielisessä muodossaan, mutta hän on mahdollisesti oikeasti sanonut sen kreikankielellä. Roomalaiset pitivät antiikin Kreikan kulttuuria suuressa arvossa. Ilmeisesti yläluokka puhui kreikkaa kuten Suomessa ennen vanhaan ruotsia.

Tuli pitkähkö aasinsilta asiaan. Olemme tänään hyväksyneet saamamme ostotarjouksen asunnostamme. Kauppakirjat on määrä allekirjoittaa toukokuussa.

Nyt voimme siirtyä yhden askeleen eteenpäin kohta uutta elämää. Kun olemme saaneet rahat yhtiöveloilla vähennetystä hinnasta, meidän on hyvä tehdä seuraava siirto.

Olisi ollut kiinnostavaa paneutua tähän myyntiprosessiin ja katsoa, mikä on Etuoven ja/tai Oikotien voima. Se olisi kuitenkin tiennyt aikamoista kiirettä juuri aloittamani koulutyön oheen. Kaupat tehdään tähän tilanteeseen järkevällä hinnalla, kun muistetaan, että välityspalkkiota ei tarvitse maksaa.

Saimme myös riittävästi aikaa järjestää elämäämme uuteen asentoon.


Meidän piti mennä tänään juhlimaan nuoremman turkulaisen lapsenlapsemme synttäreitä, mutta kävikin ilmi, että päivänsankari on kipeä. Menemme iltavierailulle toiseen jälkipolviperheeseemme Espooseen.


perjantai 7. huhtikuuta 2017

Tärkeitä tietoja

Keskustelin tänään puhelimessa erään ammatti-ihmisen kanssa. Sain häneltä asiantuntevan arvion toipumistilanteestani. Meniköhän termit näin, mutta on olemassa sairastamiskriisi, mutta myös toipumiskriisi. Minä lienen jälkimmäisessä tai toipumassa siitä.

Minulle kerrottiin, että toipumiseen kuuluu sekä muistin heikentymistä että keskittymiskyvyttömyyttä. Minä tunnistan molempia itsessäni. Lohdullista on, että näistä palautuu. Siihen menee kuitenkin aikaa, ja kaikki on yksilöllistä.


Saimme tänään sähköpostitse lyhytaikaisen ostotarjouksen asunnostamme. Se on varteenotettava. Nyt meidän pitää päättää, yritämmekö ratkaista asian nyt vai jatkammeko myymistä. Meille molemmille pitää jäädä hyvä mieli ja toivottavasti tarjoajallekin. Hänellä on rahoitus kunnossa.

Lopullisesti asia ratkeaa vasta, kun kauppakirjat on tehty ja rahat saatu.


torstai 6. huhtikuuta 2017

Sukulointia ja autohommia

Velimieheni saattaa tietää autoista enemmän kuin minä en tiedä. Ajoin tänään Nurmijärvelle ja veljeni teki autollemme laajan huollon remonttihallissaan. Minä istuin enimmäkseen sisällä läppärin ääressä ja seurustelemassa. Juttelin kummipojan kanssa hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan ja kerroin omista valinnoistani.

Huoltohomma venyi. Talon kuopuksen kaveri oli tulossa tapaamaan häntä. Bussiyhteydet osoittautuivat hankaliksi. Olisi pitänyt tulla ja palata Helsingin kautta. Sain käyttööni yhden talon autoista ja lähdin kuopuksen kanssa hakumatkalle. Tuusulaan mennään Nurmijärveltä Palojoen kautta. Parhaat reitit Perttulasta tuohon Aleksis Kiven kotikylään kulkee kirkonkylän ja Klaukkalan kautta. Valitsimme jälkimmäisen.

Meidän piti kääntyä Klaukkalan jälkeen tielle, jota pääsee Metsäkylän kautta Palojoelle. Innostuimme niin juttelemaan, että ajoimme risteyksen ohi ja päädyimme kolmostielle. Nokka näytti kohti pohjoista. Jouduimme ajamaan moottoritien sekä kirkonkylän ja Siippoon välisen tien risteykseen ja ajaa kiertotietä Palojoelle. Muistelin menneitä. Olen asunut Nurmijävellä kahdeksan vuotiaasta ylioppilasikään saakka. Kerroin kuopukselle muun muassa nuoruuden rakastumisjuttuja.

Tänään en siis ole ollut pappahommissa vaan setäsemmoisissa. Tärkeitä nämäkin.


Tänään tuli taas yhteydenotto asunnostamme. Sovimme yksityisnäytön ensi tiistai-illalle. Soitin tänään taloyhtiömme hallituksen puheenjohtajalle.

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Kolme huonetta ja keittiö Herttoniemestä 2

Tällaisessa asunnonmyyntitilanteessa syntyy mielenkiintoisia kuvioita. Olin saanut viestin eräältä välittäjältä. En ollut lukenut tekstiä kunnolla. Ajattelin varmaan vastata myöhemmin, kun on välittäjä kyseessä.

Hän onkin etsimässä itselleen isompaa asuntoa. Kävi tänään katsomassa kotiamme. Lupasi palata asiaan.

Tänään kävi myös toinen kiinnostunut, jonka kumppani tosin ei päässyt mukaan.

Nyt kun olen aloittanut työt ja muutakin vipinää meneillään, tunnen olevani elossa. On mielenkiintoista nähdä, mihin tämä asuntoprojekti johtaa.

Jos tämä ei ratkea tänä keväänä tai alkukesästä, hanke kannattaa ehkä siirtää ensi vuoden kevääseen.

Eilen mainitsin uudesta projektistani, jonka olen aloittanut. Jos se johtaa haluamaani lopputulokseen, minulla olisi yksi hyvä syy pysyä Helsingissä. Jos asuntohanke kuitenkin toteutuu, tähän toiseenkin voi löytyä ratkaisu.

Tänään minulla oli neljä oppituntia. Tämän tohinan jälkeen minua ei huvittanut ruveta kuntoilemaan. Olen ajatellut, että liikkumistahti voisi olla harvempi tämän kevään ja kun koulu loppuu, voisiin taas tiuhentaa tahtia.

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Prosessia pukkaa

Pidin tänään neljä oppituntia maahanmuuttajataustaiselle ryhmälle. Aikuisia ihmisiä. Todella mukavaa työskennellä heidän kanssaan.

Kyllä tämä kevään töistä selvitään.

Jos asumme täällä vielä syksystä eteenpäin, voisin hyvin pitää sivutoimisena kursseja aikuisille maahanmuuttajille.

Asuntorintamallakin on ollut säpinää, mutta siitä asiasta myöhemmin.

Meillä on isoja prosesseja menossa. Case leukemia tuntuu nyt olevan hyvällä mallilla. Asuntoprojekti on vauhdissa. Saattaa tulla muutto ja eläkkeelle jääminen.

Mihin koira pääsisi karvoistaan? Olen viritellyt yhtä muutakin projektia. Se saattaa tietää lisää kuvataideopintoja, jos onnistuu. Ei siitä vielä tämän enempää.


maanantai 3. huhtikuuta 2017

Kolme huonetta ja keittiö Herttoniemestä 1

Vaihdan välillä otsikkoa. Tänään meillä oli kaksi yksityisnäyttöä. Huomenna käy välitysfirman edustaja kiinnostuneiden kanssa. Toivovat että emme ole paikalla sen aikana. Olikohan silloin illalla toinenkin näyttö? Täytyy olla valmiina.

Torstaille olen sopinut yhden yksityisnäytön.

Olen alkanut tehdä myynti-ilmoitusta Etuoveen. Helppoa tuntuu olevan, kunhan saan asiat kootuksi. Sinne pitäisi päättää myyntihinta asunnolle. Se on vähän hankalaa, kun tuntuu luontevalta antaa markkinoiden määrittää asuntomme arvon. Etuoven kautta saisimme runsaasti näkyvyyttä.

Nyt tuntuu siltä, että voimia voisi allokoida siten, että järjestämme yksityisnäyttöjä ryhmillä ja avoimen näytön vaikkapa viikonloppuna. Avoin voisi olla ensi sunnuntaina, mutta voisi myös olla hyvä valmistautua kunnolla. Sitten tuleekin jo pääsiäinen.

Myydään tätä pitkällä tai lyhyellä kaavalla, oman myynti pitää saada luotettavasti hoidetuksi ennen kuin mihinkään uuteen sitoudutaan.

Ensi lauantaina käymme kuitenkin Turussa, koska siellä pidetään yhden lapsenlapsemme synttärit ja se juhla on ylempänä listalla kuin asuntonäytöt. Samalla reissulla voimme taas silmäillä Turun seudun kohteita, jos jaksamme. Siinä tapauksessa reissumme voisi venyä yön yli.

Kävin tänään Isännöitsijäkonttorista kysymässä pohjapiirustusta. En saanut. Kuulin, että sellaisen voi tilata Arskasta. Sivuilla näkyy suttuisena ilmeisesti alkuperäisiä piirustuksia. Siellä näkyy meidänkin linjamme asunnon pohja. Eipä sitä montaa tarvitakaan. Sillä samalla on voitu tehdä monta kerrosta. En vielä tilannut. Tuosta piirustuksesta pitäisi tehdä yksinkertaisempi versio vaikkapa jollakin Adobe-ohjelmalla. Tilattu piirustus olisi varmaan selvempi, mutta ehkä tuon suttukuvankin pohjalta voisi suuntaa-antavan laatia.

Tänään pidin ensimmäisen oppituntiparin sitten vuoden 2015. Samanlaista kuin ennenkin. Vanha ote näköjään liukuu esiin. Huomenna minulla on kaksi tuntiparia.

Körötellään nyt kaksilla rattailla.




sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Jännitysnäytelmä 5

Varmaan tämä otsikko jo kyllästyttää, mutta laitan nyt kuitenkin.

Huomenna pidän ensimmäisen leukemian jälkeisen oppituntiparin kymmenestä eteenpäin. Illalla on sitten piirustustunnit. Tiistaina on lisää oppitunteja.

Nyt pitää ajaa kaksilla rattailla, kun on myös tämä asuntohanke meneillään.

Ei ole järkevää sitoutua uuteen kohteeseen ennen kuin oman asunnon rahakuviot ovat riskittömästi selvät. Paras olisi saada rahat tästä ja sitten valita niistä, mitä silloin on saatavissa. Liedon kohteessa kuuluu olevan yksityisnäyttö tiistaina. Jos se menee silloin, minun mielestäni saa mennä. Jos se on tarjolla, kun tämä asia on selvä, voimme tehdä tarjouksen siitä ellei ole löytynyt kiinnostavampaa.

Keskustelimme vaimoni kanssa Verkarannan olohuoneesta tänään. Minä epäilin ettei siinä ole tilaa juuri muulle, jos minä pidän sitä ateljeenani. Minulla on taipumus levittää roinaa ympärilleni. Vaimollani on jokin idea asiasta. Huomaan, että sama pikku ongelma, joka meillä on täällä, saattaisi toistua. Jos minulla on maalaushommat levällään olohuoneessa, joudumme siivoamaan tavaroita pois, kun vierailutarjoilupaikkaa tarvitaan olohuoneessa. On helpompi jatkaa maalaushommia, kun tavarat pysyvät levällään.

Vanhin poikamme vaimoineen olivat meillä illalla. Lapset olivat mukana. Asunnostamme kiinnostuneet naapurit vierailivat myös.

Neuvottelut naapurien kanssa ovat vielä kesken. Eräs meillä käyneistä välittäjistä on ollut yhteydessä, koska firmaan on tullut ostotoimeksianto kolmiosta Herttoniemestä. Voisihan siitäkin kehittyä jotakin.

Monet teistä olette nähneet paljon kuvia näkymistämme. Laitan tähän kuitenkin lisää niitä, kun maisema ja sijainti ovat varman kiinnostavimpia asioita asunnossamme. Ovat vaimoni ottamia. Jollekin teistä asuntoasia voi olla ajankohtainen. Kodissamme on 77 neliötä. Putkiremontti tässä on tosiaan tehty, mutta ulkosivuremontista kuuluu olevan määrä keskustella piakkoin pidettävässä yhtiökokouksessa.

Toivotaan etten väsähdä työssä, jos tämä asumishanke jatkuu yhtä intensiivisenä.


Lisäys: Niin tosiaan, onhan siellä keittiössä tilaa ruokailuryhmälle. Minusta on kuitenkin kivempi seurustella vieraiden kanssa matalissa nojatuoleissa tai vaikkapa keinutuolissa.














lauantai 1. huhtikuuta 2017

Jännitysnäytelmä 4

Nyt on mietinnän paikka. Asuntomme kiinnostaa naapureitamme. Hyvähenkinen neuvotteluyhteys on syntynyt.

Olen yrittänyt saada tolkkua, miten saisimme Liedon asunnon sidotuksi, jos etenemme näkyvää reittiä. En ole toistaiseksi saanut varmuutta. SKV välittää siellä. Edustaja on lähettänyt meille papereita mukaan lukien ostotarjouslomakkeen sähköisessä muodossa. Vaikuttaa siltä, että tilannetta ei voi jäädyttää luotettavasti siellä päässä. Voin olla väärässä.

En nyt oikein osaa muuta kirjoittaa.